Ja taas on tälläisen ihmeellisimpien asioiden postaus haha. On vain helppoa kirjottaa itsellekkin muistiin sitten myöhemmäksi ne spesiaalimmat hetket. Vaikka kuinka joka hetki on upea, oon onnellinen mun rytmistä täällä, on silti hauska nähdä spesiaalimmat jutut ja esimerkiksi kaikki kuvat on tallessa.
5.5 oli italialaisen tytön 18-vuotissynttärit. Ainut hyvä kuva yhdessä evan ja alexian (belgia) kanssa. Ilta oli hauska ja siellä oli tarjolla tooodella hyvää pitsaa haha.
7.5 tehtiin yhdessä mun hostäidin kanssa karjalanpiirakoita. Brasilialaisten makuun karjalanpiirakat oli liian vähän makeita mutta itse sain nauttia niistä haha. Ja kyllä mun hostperhe niitä kanelin ja sokerin kanssa söi...
10.5 oli kyllä monimuotoinen päivä. Illalla isaac lähti takaisin USAhan ja oli se kyllä aika surkeaa, ollaan jaettu sama klubi ja kaikesta aina toisellemme kerrottu. Onneksi hänellä on kaikki hyvin kotonaan!
Meitä oli siellä muutama vaihtari sanomassa heippoja!
Tässä melkein koko porukka jotka hänet kentälle saatteli.
10.5 aiemmin päivällä pidin esityksen tälläisessä julkisessa koulussa vähän köyhemmille lapsille. Kerroin mun vaihdosta ja suomesta, mutta pääasiana tässä esityksessä oli musiikki. Kerroin myös omista musiikkitaustoistani ja soitin heille kolme kappaletta. Hiukan jännitti, mutta hyvin se meni sitten loppujen lopuksi. Itseäni jäi vain harmittamaan kun mun klubi pisti tämän jutun samalle päivälle Isaacin lähdön kanssa joten en voinut koululla heidän kanssaan pidempään olla, kun kaasuteltiin lentokentälle.
11.5 mun hostäiti vei mut salonkiin, jossa mulle tehtiin kynnet. Koko huone loppujen lopuksi keskusteli mun kanssa vaihdosta, suomesta ja kaikesta. Oli se aika hauskaa haha.
27.5 mentiin yhdessä muutamien vaihtarien kanssa sellaiseen puistoon, koska se oli yhden meksikolaisen pojan viimeinen ilta. Olin jo silloin kipeä (en pystynyt puhumaan) mutta ulkona tuulesi kovaa ja se vain pahensi mun kipeyttä... No, oli silti ihan hauskaa mutta olisi ollut ehkä järkevämpi olla kotona.
Nyt on jäljellä enää 15 päivää ja niin paljon tekemistä edessä. Parannuin viimein ja nyt on taas energiaa tehdä asioita. Olen samaa aikaa iloinen että surullinen, tunteet ovat aika sekavia. Kohta nähdään suomi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti