JALKAPALLOA MELKEEN KORVISTA ULOS

Moikka pitkästä aikaa! Koitan nyt aktivoitua ja kiriä mun tarinoitten kanssa tähän nykyhetkeen hiukan nopeammalla vauhdilla kun mitä oon tehnyt, joten (toivottavasti) rupean postailemaan useammin tästä eteenpäin, etten olisi yli kuukauden jäljessä mun kirjoituksien osalta..

Tämän postauksen jutut ovat aikaväliltä 7.8-21.8.

Käytiin vaihtareitten, jotka asuvat muualla kuin täällä Belo Horizontessa kanssa katsomassa paikallisen tiimin jalkapallopeliä. Itse en ole vielä päättänyt mitä tiimiä kannatan (täällä BH on kolme isoa tiimiä), mutta ei se ainakaan tämä tiimi ole jonka peliä katottiin. Ei siinä, brasilialainen jalkapallopeli on aina siisti kokemus!

Koulun aloituksesta on jo aikaa, mutta käyn tämän vuoden koulua koulussa nimeltä colegio nossa senhora das dores. Mun luokka on aivan ihana, koulu on viihtyisä, mutta aika välillä tulee todella pitkäksi, kun mun luokalla vain 2 ihmistä puhuu/uskaltaa puhua englantia. En myöskään opetuksesta ymmärrä mitään... No on kieli ainakin kehittynyt koulussa tosi paljon, kun kaverit portugalia mulle puhuu! Kuvassa näkyy mun koulun koulupuku, en oo kovinka suuri fani noitten housujen suhteen... No onneksi ei aamusin tartte stressata, että mitä pistäisi päälle!

 Pääsin kokemaan "churrasco"n eli barbequen heti ensimmäisellä viikolla, kun koulun aloitin. Mun rinnakkaisluokkalainen kutsui mut sinne, ai että rakastan kyllä brasilialaista grilliruokaa, miten se liha onkaan niin hyvää??

Ei mua edes haittaa etten päässyt asumaan jonnekkin rannikkokaupunkiin, mä rakastan Beloa niin paljon, aivan uskomattoman kaunis kaupunki!!

Oli kyllä ehkä elämäni yksi siisteimpiä kokemuksia, pääsin katsomaan olympialaisjalkapalloa, vieläpä pronssipelin!! Jalkapallo järjestettiin täällä mun kotikaupungissa, joten oli helppo päästä sinne! Se oli kyllä aika uskomatonta, kun tajusi, että olen Brasiliassa ja satun katsomaan täällä olympialaisia!! Oltiin yhdessä vaihtareitten kanssa peliä katsomassa!

ENSIMMÄISET VIIKOT BELO HORIZONTESSA

Saavuin kotikaupunkiini Belo Horizonteen 28.7. Lensin Sao Paulosta yhdessä USA:n jalkapallo olympiatiimin kanssa. Aluksi ajattelin, että kuinka siistiä!! Fiilis vaihtui samantien kun laskeuduin Belo Horizonteen ja mun laukkua ei näkynyt missään. Koitin kysellä enkuksi että mitä nyt on tapahtunut, mutta loppujen lopulta seurasin kaikkia vihaisen näköisiä brasilialaisia ja löysin kaksi miestä jotka puhuivat englantia. Mulle selvisi, että mun laukku oltiin jätetty Sao Pauloon, koska jalkapallojoukkueella oli niin paljon tavaraa. Oli mielenkiintoista koittaa selvittää sitä rumbaa. Mua oli kentällä vastassa mun hostveli ja Claudia mun omasta klubista täällä.
//
I arrived to Belo Horizonte 28.7. I flew from Sao Paulo together with USAs football olympic team. At first I thought that how cool is this, but when we landed in BH and I found out that because of the team my pack have been left to Sao Paulo, feeling changed quickly. My hostbrother and Claudia from my club were waiting for me in the airport.

Nukahdin aikasin ja perjantaina lähdettiin ajamaan mun  hostäidin kanssa kohti Manhuacua. Siellä tapasin mun hostsiskon ja hostisovanhemmat. Perjantaina kierrettiin tätä paikkakuntaa ja lauantaina mentiin mun siskon ystävän 15-vuotissynttäreille. 15-vuotissynttärit on brasiliassa kaikista isoin juhla mitä voi melkeenpä olla. Siten nää juhlat oli sen mukaiset. En olisi kyllä uskonut synttärisankarista että vasta 15 täyttää.. Meikki tekee ihmeitä...Juhlista kotiuduttiin 3 maissa yöllä ja aamulla olikin jo 7 herätys ja lähdettiin ajamaan kohti Beloa. Matka kesti sellaisen 5 tuntia.
//
I fell asleep early and on friday morning we drove to Manhuacu with my hostmom. There I met my hostsister and hostgrandparents for the first time.On friday we went sightseeing the city and on saturday we went to a 15th birthdayparty. The party was crazy.. We came home from the party at 3am and we woke up at 7am and we drove back to BH.

Maanantaina mulla alkokin viiden päivän koulutus yhdessä mun piirin vaihtareiden kanssa. Oli kyllä siistiä tavata melkeen 40 ihmistä, jotka on lähes samanlaisia sun kanssa!! Meistä tuli tosi hyvä porukka nopeesti. Meillä oli joka päivä koulutusta, portugalin tunteja ja vierailtiin museoissa joka päivä. Meitin luona asui myöskin viikon ajan Norjalainen Marte, meistä tuli tosi läheisiä!!
//
Our districts orientation started on monday. It lasted for five days. It was so cool to meet over 30 people who think in the same way as you. We became a great group quickly. Everyday we had some kind of training, portuguese lessons and we went to different museums. Norwegian girl called Marte stayed in my house. Love you honey!!

SAO PAULON ALOITUSLEIRI KOLMAS PÄIVÄ

Keskiviikkona herättiin taas samoihin aikoihin puoli kahdeksan maissa. Yhdeksältä istuttiin bussissa kohti Guarujaa, Sao Paulosta lähimpänä sijaitsevaa rantaa. Bussimatka oli aikalailla alamäkeä, arvioitu aika oli parisen tuntia mutta vielä neljän tunnin jälkeen istuttiin bussissa... Kävimme ensin yhdellä rannalla jossa tarkenin jopa uimaan. Sen jälkeen kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa.

Ilma viileni ruokailun aikana jonka takia emme enää seuraavalla rannalla uimaan tarkeentuneet menemään. Rannalla kuvailimme aikamme ja sitten oli aika ottaa suunta kohti Sao Pauloa.

Sao Pauloon paluumatka kesti hiukan vähemmän kuin mitä rannalle ajettaessa. Saavuttuamme hotellille saimme hetken aikaa valmistautua, kunnes suuntasimme viimeiselle ruoalle yhdessä tällä vaihtariporukalla. Aamulla suuntasimme lentokentälle ja jokainen lähti kohti omaa kaupunkiaan. Siitähän se seikkailu vasta alkaa!!

SAO PAULO ALOITUSLEIRI TOINEN PÄIVÄ

Tiistaina heräiltiin Minkan (tytön, jonka kanssa jaoin hotellihuoneeni) kanssa joskus puoli kahdeksan maissa. Käytiin aamulla suihkussa ja syötiin aamupalaa ja valmistauduttiin rauhassa. Yhdeksältä meillä alkoi koulutus. Koulutuksessa oli kaksi rotarimiestä Sao Paulon alueelta. He pitivät koulutuksen englanniksi. Kokouksessa käytiin perusasioista läpitte. Koulutus kesti 13.00 asti, jonka jälkeen vaihdettiin vaatteet ja suunnattiin kiloravintolaan syömään. Sieltä käveltiin Sao Paulon ns. pääkadulle. Vierailimme yhdessä Brasilian suosituimmista museoista nimeltä MASP. Kävimme myös ostoskeskusessa.

Kävelimme keskustasta takaisin hotellille, missä meillä oli noin 2,5 h aikaa valmistautua illan hienoon ravintolaruokailuun. Kävin laitatamassa mun kynnet ensimmäistä kertaa, kokemus oli kyllä hauska! Ravintola oli hieno ja saimme syödä vatsat täyteen. Kun palasimme hotellille ravintolasta, chillasimme jonkun aikaa vaihtariporukan kanssa hotellin katolla.

SAO PAULON ALOITUSLEIRIN ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

Sao Pauloon saavuttiin 25.7 aamuviideltä. Kaikkien laukut löysi onneksi perille ja kentän ulkopuolella meitä odottikin jo bussi. Bussissa tavattiin meitin opas Fernando ja Brasiliassa jo lähes 40 vuotta asunut Maija, joka on Jarin ystävä. Bussimatka kentältä hotellille kesti noin tunnin verran aamuruuhkan takia.Yövyttiin hotellissa nimeltä Intercity Interative. Hotellilla saatiin rentoutua ja syödä aamupalaa pitkän matkustamisen jälkeen. 12 aikoihin lähdettiin kiertämään kaupunkia meidän oppaamme Fernandon johdolla.

Vierailimme kirkossa nimeltä Catedral Metropolitana, or Catedral da Sé de São Paulo. Se oli iso ja upea kirkko. Varsinkin sen ulkoasu oli aivan uskomattoman hieno. 

Seuraavaksi Fernando vei meidät erääseen rakennukseen, missä hänellä on asunto. Se oli todella korkea ja sieltä näki kuinka suuri ja loppumaton Sao Paulo on. 

Vierailimme myöskin Sao Paulon melkeinpä ainoassa puistossa, joka oli kaunis. 

Illalla kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa. Sieltä suuntasimme hotellille ja nukkumaan mentiin kohtuu aikaisin, koska väsymys ja jetlag painoivat aika paljon.