PIIRIN CONFERENSSI

Meidän piirin konferenssi oli 27.4-1.5. Lähdettiin torstai-illalla 23.30 ajamaan kohti Sao Lorenzoa. Se on kaupunki noin kuuden tunnin päässä mun kaupungista. Yöunet jäivät todella huonoksi, kun ajettiin yön yli bussissa. Kun perjantaina saavuttiin, oli meillä aamuyhdeksästä alkaen treenaamista konferenssia varten. Tehtiin teattereita, tanssi ja musiikkiesitys sadoille rotareille.

Rotareilla oli pitkin päivää erilaisia keskusteluhommia ja mitälie, me vaihtarit oltiin keskenämme (inbound ja outboundit), oltiin harjoiteltiin ja tehtiin vaikka mitä. Meidän eka virallinen kohtaaminen rotareiden kanssa oli perjantai-illalla, kun osallistuttiin puun istutukseen. Kaikkien piti pistää blazerit päälle. Yhteiskuvia otettiin paljon. Tässä on kaikki tämän vuoden vaihtarit piirissä 4520.

Mä ja Isaac, joka on mun kanssa samassa klubissa. En pysty uskomaan, että hän lähtee keskiviikkona, kolmen päivän päästä?? Sitten olen yksin meidän klubissa :(

Meidän piirin tytöt <3

Koko piiri, sekä inboundit että outboundit.

 Lauantaina oli sitten vuorossa vaihtarien esitys. Meillä oli ensin juhlallinen sisääntulo. Maat oli aakkosjärjestyksessä ja sekä maan vaihtarit että tulevat vaihtarit kävelivät peräkkäin. No, olin ainut suomesta ja suomen vaihtari lähti tammikuussa, niin tulin outboundien vastaavan ohjaajan pojan kanssa, koska hän on suuri suomifani.

Kuva on todella huono, mutta ainut kuva mikä mulla on. Sain kunnian soittaa konferenssissa. Soitettiin ensin tyttöjen kanssa pari laulua, missä oli mukana piano, kitara ja laulu. Sitten mä soitin yksin. Oli jännitys aika korkealla ja pieni muistikatkos tulikin, mutta onneksi sain napattua kiinni.

Kuvia otettiin paljon

 Mä ja isaac, sekä meidän yeo adriano.

Lauantai-illalla oli baile. Se oli, no mielenkiintoinen. Meidän piti pukeutua todella juhlallisesti. No siellä oli ruokia ja juomia tarjolla. Musiikki oli hyvin vanhoille ihmisille, mutta yhtäkkiä alkoi show; strippareita ja vanhat rotarynaisetkin meni aivan sekaisin. Siellä vaihtarit kilju ja tanssi (minähän en siis.... ). Strippishown jälkeen he soittivat 80-/90-luvun hittejä ja kaikki tanssi ja lauloi. Sitten se taas palasi vanhojen musiikkiin.

Sunnuntaina vietettiin vain aikaa yhdessä päivällä. Annettiin yleisiä kommentteja meidän päämiehelle. Illalla oli tälläinen juhla, jossa oli italialainen laulaja. Mentiin sinne, mutta sitten saatiin tietää, että täytyy maksaa ruoasta ja juomasta. Oltiin siellä sitten kymmenen minuuttia ja otettiin kuvia. Minä ja ihana saksalaispoika.

Sunnuntaiyöllä ajettiin taas takaisin kaupunkiin. Mulla kävi hauska äksidentti. Kaikki sanoivat että ollaan takasin meidän kaupungissa yhdeksän aikoihin. Noh, saavuttiinkin seitsemän maissa ja olin iloinen että muistin avaimen. Saavuin kotiin ja avasin avaimella oven, mutta ovi ei auennutkaan... Mun kämpän ovessa on kaksi avainta ja mulla on vaan yksi, eli olin lukkojen takana käytävällä. Soitin hostäidille, hakkasin ovea ja soitin ovikelloa, mutta mitään reaktiota ei tullut. No onneksi tien toisella puolella asuu ranskalainen vaihtari, jonka luokse menin odottamaan, että mun perhe herää. Jätin matkalaukun oven eteen ja marssin tien ylitse hänen asunnolleen. Oli kyllä hyvä konferenssi. Viimeinen kerta kun oltiin kaikki vaihtarit yhdessä ja saatiin vielä paljon uusia muistoja.