Foz do iguaçu, päivä 3

Kolmantena päivänä suunnattiin Argentiinaan koko päiväksi. Siinä kesti noin kaksi tuntia, että meidät päästettiin rajalla yli... Istuttiin bussissa, jotkut nukkui ja jotkut riehui, itse kuuluin ensimmäisten joukkoon haha. 

Mentiin Argentiinan puolella putouksille myös. 

Jotta pääsi putouksille, piti kävellä reilu kilometri siltaa pitkin veden yläpuolella. No, yllätys että Alina suomesta sai kivat auringonpoltot kasvoihin ja rintakehään, koska aurinko heijastui vielä voimakkaammin vedestä.. Oikeen 110 prosenttinen turisti...

Otettiin juna, koska kävelymatka oli sieltä pääpuistosta pitkä itse putouksille. Jono oli pitkä, ja jonotettiin reilu tunti auringossa. Ihmiset tuijotti pitkään kun ihmiset kuunteli musiikkia ja riehui haha. 

Auringossa palaminen ja rajalla jonottaminen oli sen arvoista. Argentiinan puolella katsottiin niitä sieltä yläpuolelta mistä putoukset alkoivat. Oli aivan upeaa! 

"Pieni tyttö isossa maailmassa"

Putouksilta suunnattiin pieneen Argentinalaiseen kylään. Itsellä oli odotukset korkealla, että löytäisin argentinaalaisia tuliaisia, mutta oli kyllä huonot turistikaupat. Siksi pidettiin tyttöjen kanssa kuvaushetki haha.

Keskiviikko oli viimeinen päivä, ja illalla sanottiin monet hyvästit. Ensimmäinen ihminen, kenet intiasta tapasin oli tämä tyttö, ja oon kyllä niin surullinen että ei asuta lähellä toisiamme. Aivan ihana tyttö, antoi kyllä hyvän kuvan intialaisista!!

 Kuvat ihan sekaisessa järjestyksessä, mutta putouksista nousevan veden näki jo kaukaa!

Vaikka retki kesti vain kolme päivää, oli se mun mielestä riittävästi. Oli upeat kolme päivää, en usko että enää uutta mahdollisuutta noita putouksia nähdä. Meillä oli tosi hyvä ryhmä ja siis putoukset oli tooosi upeat. Ei sitä sanoilla pysty kuvailla. Oon tooosi kiitollinen mun perheelle että he mulle tän mahdollistivat, kiitos <3

Foz do iguaçu, päivä 2

Toisena päivänä suunnattiin heti aamusta Paraguaihin. Paraguai oli, hyvin erilainen. Kadut oli hyvin huonossa kunnossa, myytiin paljon feikkikamaa, ei kyllä Brasiliaa muistuttanut. 

Kuten tästä kuvasta näkyy, kadut oli täynnä tälläsiä myyjiä, Mutta oli se hieno kokemus nähdä vielä köyhempi maa. Ja kyllä sieltä sitten tulikin lenkkarit halvemmalla ostettua.

Kun Paraguaista palattiin, mentiin tänne vesisähkölaitokselle. Se tuottaa melkein kaiken sähkön Paraguaihin, Brasilian etelä-osiin ja jonnekkin osiin Argentiinassakin. Oli ihan hieno nähdä, mutta jotenkin olisi ollut hienompi kävellä siellä, koska tämä rakennelma oli valtava. Mutta kyllä sitä bussistakin hahmotti!

Tiistai-illalla meillä oli illallinen paikallisessa ravintolassa, jossa oli myös tanssiesitys kahdeksasta eri maasta. Siellä sai hakea niin paljon ruokaa kuin haluaa, ja siellä oli tuoretta grillistä otettua lihaa, kyllä oli Alina iloinen! :D

Tässä näkyy osa meidän ryhmästä. 86 vaihtaria on aika paljon...

Hengailin myös näitten tyttöjen kanssa, ihania tyttöjä!! Kaksi tyttöä ranskasta, yksi tanskasta ja minä!

Tämä kuva taitaa olla ensimmäiseltä päivältä kun odotettiin sinne lintuparkkiin pääsyä. Ihania tyttöjä ympäri maailmaa! 

Ei sitä (mitenköhän tätä rakennelmaa kutsutaan suomeksi, en muista...) pysty kuvilla näyttämään, kuinka iso tämä rakennelma oli.

Toinen päivä oli myös toooosi kiva! Oli hieno nähdä Paraguaita, tanssiesityksiä Etelä-Amerikasta ja tavattiin myöskin toinen vaihtariryhmä.

Foz do iguaçu, päivä 1

Vietin päivät 19-23.3 Brasilian eteläosissa, kaupungissa nimeltä Foz do iguaçu. Mun ensimmäinen reissu Belobrasilin kanssa oli tonne putouksille. Siis se oli kyllä kaiken arvosta. Aivan upeat kolme päivää, vaihtareita oli kaikkialta Brasiliasta ja putoukset olivat tooosi upeat. Jokasena kolmena päivänä ohjelmaa oli paljon, mutta onneksi näin! 

Ekana päivänä mentiin heti aamusta lintupuistoon. Siellä oli monenlaisia upeita lintuja. 

Uskalsin jopa ottaa kuvan tämän kanssa, vaikka se yrittikin sitä hoitajaa purra :D

Mä ja ihana Megan USA:sta. Kuvan jälkeen juostiin aika kauas linnusta haha.

Meitä oli tasan kaks vaihtaria täältä mun kaupungista, mä ja Emma. Hengailtiinkin aika paljon yhdessä, ihana tyttö <3

Se oli aika pitkä prosessi päästä tonne puistoon. Piti nousta pois bussista, kävellä tarkastuksien läpi ja sitten istuttiin taas bussissa ja ajettiin ton kansallispuiston läpi, jotta päästiin kävelemään lähempää putouksille.

Oli se kyllä upea. Ei kuvat sitä pysty kertomaan.

Tässä kuvassa näkyy tossa puussa toi eläin. Siis ne juoksi ihmisten perässä kun halusivat ruokaa. Ja jos joku söi, ne saattoi hyökätä ryhmässä ja muutama vaihtari itkikin pelosta... Jos tuo eläin puraisee, voi saada raivotaudin niin ei ihme että niitä pelättiin..

Mä ja mun ihana ranskatyttö <3 onneks ollaan menossa samalle amazon-retkellä lauantaina, ihana tyttö!!

Maanantaina oli myös yksi vapaaehtoinen aktiviteetti (mietein tätä sanaa _kauan_ ), se oli venereissu, jossa vene ajoi sinne putouksien alle. Se oli aivan upea kokemus, ja koitan jossain vaiheessa videon tänne laittaa (nörttialina ei oikeen täällä ole ollut läsnä niin koneasiat on unohtunut...). Vesi oli kylmää, mutta se oli sen arvoista!

NEW FAMILY, NEW THINGS

Vaihdoin perhettä 12.2 mun vikaan perheeseen. Mulla on äiti, isä ja kaksosisarukset, mutta he ovat molemmat vaihdossa usassa ja taiwanissa. Mun perhe on aivan ihana. Hostäiti työskentelee kotona, joten hän on melkeen aina kotona mutta viikolla hostisää näen harvoin. Lähen kouluun kun hän vielä nukkuu ja kun hän tulee kotiin oon jo nukkumassa. Mun perhe ei myöskään puhu ollenkaan englantia joten portugalikin kehittyy kun keskustellaan paljon. 

Jo mun ekalla viikolla tässä perheessä leivoin korvapuusteja, ja ne oli kyllä tooosi hyviä ja niistä tuli valtavia haha. Isaac tuli kahvittelemaan samana päivänä kun näitä tein ja oli kuulemma hyviä. Mun hostäiti on leipuri, hän tekee tilauksesta erilaisia leivoksia juhliin, niin leivottiin yhdessä kun hän halusi oppia.

Aloitin salilla käynnin jo ennen kuin vaihdoin mun viimeiseen perheeseen, mutta nyt motivaatio on löytyny ihan eri tavalla. Käyn yleensä viisi kertaa viikossa salilla, ja kyllähän ne tulokset alkaa näkyä kun läskiä häviää. Oon ihan tosi onnellinen jo nyt, mutta vielä on matkaa tavotteeseen. Taitaa Suomeen palata täysin erilainen Alina haha. Ja koulunkäynti, salilla käynti ja kaikkien ystävien näkeminen tekee päivistä kiireisiä.

Tämä kuva on tanskalaisen vaihtaritytön 18-vuotissynttäreiltä. Kuvassa on minä, eva australiasta, Flora unkarista, Adele ranskasta ja George taiwanista. Ilta oli kiva!

Nytkun meillä alkoi portugalin tunnit, läksyjä on tullut paljon. Viime viikolla piti taivuttaa 50 verbiä seitsemässä eri aikamuodossa. Siihen hommaan vierähti aika monta tuntia, ja yhtenä iltana mä ja Isaac niitä yhdessä taivuteltiin.

Elämä täällä on hyvää ja vakituista, olen ihan sika onnellinen. Nyt jo alkaa kauhistuttaa suomeen paluu, mutta onneksi on vielä aikaa jäljellä, ja isoja reissuja edessä.

CARNAVAL 2017

Mitä mä voin edes sanoa, carnaval oli ihan sikaupea kokemus. Se kesti kuus päivää ja menin enemmän ulos brassien kans ku mitä vaihtareitten. Kuvia ei tullu otettua paljoa, koska kännykkää oli aika vaarallista siellä väkijoukossa käyttää, mutta onneks sitä ei unhoda. 

Tässä on mä ja australialainen eva. Otin hänet mun mukaan kun menin ulos mun brassikavereiden kanssa, koska hän juuri vasta saapui.

Menin mun parhaan brassiystävän kans sellasille yhen päivän festareille täällä mun kaupungissa. Siellä esiinty afrojack, galantis ja vintage culture. Siellä seistiin kymmenen tuntia sateessa ja tanssittiin, kylmä oli mutta oli se sen arvosta.

Mä ja mun pari ihanaa brassikaveria jossain blockissa.
 Mun kaupungissa carnaval oli yks brasilian isompia ja joku sano et puolisen miljoonaa ihmistäki matkusti Beloon carnavalia viettämään. On kyllä vain kerran elämässä kokemus ja vaikka välillä satokin niin ei se haitannu.

ROTARYKOULUTUS

Meillä oli rotarykoulutusviikonloppu koko piirin nykysten vaihtareitten, tulevien vaihtarien ja muutaman entisen vaihtarin kanssa. Siellä me valmistauduttiin tulevaan district conferenceen, joka on huhtikuun lopussa. Me esitetään siellä erilaisia teattereita, tanssitaan ja vaikka mitä. Koulutus oli noin viiden tunnin päässä mun kotikaupungista ja yövyttiin paikallisissa perheissä. Mulla oli ihana perhe siellä.

Mä ja giuditta istuttiin bussimatka yhessä, oli pitkät viis tuntia mutta hauskaa oli.

Tässä kuvassa poseerattiin oikeen, meidän piirin pari aktiivisinta naista liittyen vaihtojuttuihin.

Tosiaan tämän perheen kanssa kenen kanssa olin, käytiin heidän jonkun sukulaisen synttäreillä. Brassien lastensynttäriperinne on kyllä niin erilainen, juhlat alkaa kaheksalta illalla ja siellä pienimmätkin lapset jaksaa painaa.

Tässä on kuva kaikista vaihtareista sekä tulevista. Piiri halusi edustavan kuvan kaikista niin meidän piti pitää meidän piirin paitaa. Tämä kuva taitaa olla jokin tilannekuva eikä mikään niistä virallisista kun kaikki vallan sekaisin.
Oli kokonaisuudessaan kiva viikonloppu, ja mäkin pääsin vähän näkemään millasta on asua talossa täällä brasilias ja kaikkea.

LIFE IS TOO GOOD

Kylläpä on taas aikaa vierähtänyt, kun olen koneen ääreen istunut ja tänne kirjoittanut. Pahoittelut siitä. Elämä täällä on normaalia, koulu ja arki pyörii ja päivät kuluu aivan liian nopeasti.. Kun lomareissulta hostperheen kanssa kotiuduin, nautein viimeisistä lomapäivistä. Koulu täällä jatkui taas 2.2.2017. Olen kolmannella vuodella (ei mitään hajua onko toi oikein suomeksi), joten koulua on ja paljon. Meillä myöskin alkoi portugalin tunnit uudelleen, joten elämä on kiireistä täällä. Koitan nyt hiukan kiriä näitten postausten kanssa nykypäivään.

27.1 mun italialainen vaihtarikaveri tuli mun edellisen perheen luo, ja hän kokkas meille italialaisen aterian. Mun vanha hostäiti rakastaa italiaa, niin hän oli aivan onnensa kukkuloilla kun sai puhua italiaa ja syödä herkullista makaronia!

4.2 Menin mun hostäidin kanssa kiertelemään sellaista mercado centralia, jossa myydään ihan mitä vain, kanoja, jauhoja, elintarvikkeita jne. Kierreltiin ja hostäiti osti pari tarvittavaa asiaa ja syötiin vesimeloniviipaleet. 

4.2 mentiin parin vaihtarin ja yhen brassikamun kans pre-carnavaliin. Ennen sitä oikeaa carnavalia järjestettiin ennakkoblockeja, eli carnavalissahan ideana on se, että teitä suljetaan ja ihmiset juhlii siellä. Tää oli sellainen kadunpätkä joka oli suljettu. Se oli hauska nähdä jo vähän ennakkoon millasia ne blockit on ja ei meitä edes sade haitannut. 

10.2 tein mun vanhalle hostperheelle suomi-illallisen. Oli meinaan homma tehdä muusia ja nakkikastiketta, varsinkin se nakkikastike oli kyllä työmaa. Muussin tekoon ei tietystikkään ollu mitää kunnollista survinta niin mä hakkailin siitä sileetä jollain kauhalla.. Mutta lopputuloksesta tuli tooosi herkullista, kyllä soveltamalla onnistu!